Hiljattain esitellyn kansainvälisen junan tavoitteena on yhdistää 39 pääkaupunkia 300-400 km/h nopeuteen kykenevillä junilla, jotka tarjoavat nopean, nykyaikaisen ja kestävän vaihtoehdon mantereen kaukoliikenteeseen.

Suunnitellun yli 22 000 kilometrin pituisen verkon tarkoituksena on yhdistää Lissabon esimerkiksi Helsinkiin, Bukarestiin ja Kiovaan kulkien useiden strategisesti tärkeiden eurooppalaisten käytävien kautta.

Executive Digest-lehden mukaan Brysselissä keskusteltiin tällä viikolla uudesta aikatauluehdotuksesta, jonka mukaan verkoston ensimmäiset osuudet valmistuvat vuoteen 2035 mennessä. Etusijalle asetetaan Pariisi-Madrid- ja Wien-Berliini-akselit.

Alkuperäinen suunnitelma sisälsi jo Portugalin, mutta Euroopan komissioon yhteydessä olevat lähteet vahvistivat, että Lissabonista Madridiin kulkeva juna voisi olla yksi ensimmäisistä, joka etenee. Näiden kahden pääkaupungin väliseen nykyiseen infrastruktuuriin, joka on vielä rajallinen, on tarkoitus investoida aluksi yli 6 miljardia euroa suurnopeusjunien käyttöön mukauttamiseksi.

Ehdotus vastaa Euroopan vihreän sopimuksen tavoitteita, joiden mukaan suurnopeusjunaliikenne on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä. 21st Europe -verkoston julkaiseman uuden raportin mukaan työt Iberian niemimaalla voitaisiin aloittaa jo vuonna 2027, jos Verkkojen Eurooppa -välineestä saatava rahoitus toteutuu.

Saman lähteen mukaan Starline-hankkeessa säilytetään Euroopan unionin lipun inspiroima junakonsepti, jossa vaunuissa on tähtiä ja sisätilat on suunniteltu mukaviksi pitkillä matkoilla. Jokaisessa junassa on hiljaisia alueita, perheosastoja, kahviloita ja nopea Wi-Fi.

Myös asemat suunnitellaan uudelleen. Esimerkiksi Lissabonissa Gare do Oriente -rautatieasema voisi muuttua rautatieliikenteen solmukohdaksi, jossa on viheralueita, kulttuurigallerioita ja digitaalisia palveluja, kuten Valenciassa kesäkuun alussa pidetyssä Euroopan asemien tulevaisuutta käsittelevässä työpajassa keskusteltiin.


Hallinto ja kestävyys

Executive Digest -julkaisun mukaan ehdotukseen sisältyy uuden, Euroopan unionin rautatievirastosta riippumattoman Euroopan rautatieviranomaisen (ERA) perustaminen, jolla on paremmat valtuudet hallinnoida ja valvoa Starline-verkkoa. Toiminta olisi annettava yksityisten yritysten tehtäväksi julkisen sääntelyn alaisuudessa, ja rahoitus tulisi EU:n varoista ja kansallisista rahoitusosuuksista.

Verkko käyttää yksinomaan uusiutuvia energialähteitä, ja asemarakenteisiin asennetaan aurinkopaneeleita ja tuuli- ja aurinkoenergian tuottajien kanssa tehdään suoria toimitussopimuksia.

Kunnianhimosta huolimatta haasteita on vielä jäljellä. Edellä mainitun lähteen mainitsema Hidden Europe -foorumi on jälleen kerran varoittanut hankkeen monimutkaisuudesta erityisesti vuoristoalueilla ja vedenalaisilla alueilla. Suunnitelma tunnelin rakentamisesta Rooman ja Zagrebin välille herättää edelleen epäilyjä sen teknisestä toteutettavuudesta ja arvioiduista 40 miljardin euron kustannuksista.

Euroopan parlamentissa keskustellaan parhaillaan hankkeen kokonaiskustannuksista, jotka ovat jo ylittäneet 800 miljardia euroa. Jotkut jäsenvaltiot puolustavat investointia strategisena, mutta toiset varoittavat budjetin ylittymisen riskistä.

Entä halpalennot?

Vaikka Starlinea on pidetty uhkana halpalennoille, se hallitsee edelleen markkinoita. Delftin teknisen yliopiston tässä kuussa julkaisema tutkimus kuitenkin paljastaa, että junamatkustajien osuus on jo yli 65 prosenttia käytävillä, joilla on suurnopeusjunayhteydet, kuten Pariisin ja Lyonin tai Madridin ja Barcelonan välillä.

Portugalissa Executive Digest -julkaisun mukaan Lissabonin ja Madridin välisten lentojen odotettu väheneminen voi olla jopa 70 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, jos suurnopeusjunayhteys toteutuu. Ryanairin ja easyJetin kaltaiset lentoyhtiöt ovat kuitenkin vahvistaneet vaihtoehtoisia yhteyksiä ja käynnistäneet kampanjoita matkustajien säilyttämiseksi, mikä on merkki siitä, että lento- ja rautatieliikenteen välinen kilpailu on vielä kaukana ratkaisusta.