Tätä keskustelua ovat aivan liian pitkään hallinneet poliittiset äärilaidat, erityisesti ehdotukset, jotka perustuvat tiukkaan sääntelyyn, vuokrien valvontaan ja hallinnolliseen hinnoitteluun. Tämä ei ole oikea tie eteenpäin. On aika olla rehellinen: Portugalin asuntokriisiä ei ratkaista uusilla säännöillä vaan todellisella toimeenpanolla, selkeillä prioriteeteilla ja markkinamyönteisellä pragmatismilla.
Hallituksen uusimmassa asunto-ohjelmassa on lupaavia ajatuksia asuntotarjonnan lisäämisestä, rakentamisen arvonlisäveron alentamisesta ja pitkäaikaisista vuokrasopimuksista, joiden ehdot ovat vakaat. Nämä tavoitteet ovat tervetulleita, ja kiinteistömarkkinat tukevat yleisesti ottaen suuntaa. Hyvien ideoiden tukeminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin sokea optimismi. Olemme nähneet vuosien varrella monia lupauksia. Todellinen haaste ei ole suunnitelmien kirjoittaminen. Se on niiden muuttaminen teoiksi.
Portugalin suurin asunto-ongelma ei ole sääntelyn puute. Se on toteutuksen, ennustettavuuden ja yksinkertaisuuden puute. Talojen rakentaminen kestää liian kauan. Lupien saaminen voi tuntua loputtomalta estekurssilta. Verot ja maksut vievät valtavan osan lopullisesta hinnasta, joissakin tapauksissa lähes 40 prosenttia. Sijoittajat ovat epäröiviä, ei siksi, etteivät he näkisi mahdollisuutta, vaan siksi, että järjestelmä toimii heitä vastaan joka vaiheessa.
Siihen on keskityttävä, kuten olen jo niin monta kertaa todennut: byrokratian vähentämiseen, prosessien yksinkertaistamiseen ja nopeampaan rakentamiseen. Lupaus soveltaa alennettua 6 prosentin arvonlisäverokantaa rakentamiseen ja kunnostamiseen on hyvä alku, mutta se on pantava täytäntöön nyt, ei vasta viiden vuoden kuluttua. Jos haluamme alhaisempia hintoja asunnonostajille ja kohtuuhintaisempia vuokria, meidän on leikattava rakennuskustannuksia. Tämä ei koske ainoastaan arvonlisäveroa vaan myös liiallisia veroja, kuten AIMI-veroa (kunnallisen kiinteistöveron lisävero), joka rankaisee omistusasumista ja lisää painetta jo ennestään korkeisiin asuntojen hintoihin.
Ehdotettu 59 000 julkisen asunnon rakentaminen on myös hyvä ajatus, mutta meidän on varmistettava, että se toteutuu. Liian usein julkiset asuntohankkeet viivästyvät, niitä hallinnoidaan huonosti tai ne unohdetaan, kun prioriteetit muuttuvat. Tarvitsemme johdonmukaisen, ammattimaisen ja vastuullisen suunnitelman asuntojen rakentamiseksi mittakaavassa. Yksityisten rakennuttajien osallistuminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta voi nopeuttaa tätä, kunhan näitä kumppanuuksia kunnioitetaan, ne ovat oikeudenmukaisia eivätkä tukahduta byrokratiaan.
On myös tärkeää tarkastella vuokramarkkinoita realistisesti. Vakaat, pitkäaikaiset vuokrasopimukset voivat auttaa sekä vuokranantajia että vuokralaisia, mutta tämä onnistuu vain, jos sopimuksia kunnioitetaan, verot ovat oikeudenmukaiset ja jos on olemassa oikeudellinen kehys, joka suojaa omistusoikeuksia rankaisematta kiinteistönomistajia. Vuokrasäännöstely tai keinotekoiset hintarajat saattavat kuulostaa hyvältä paperilla, mutta käytännössä ne vähentävät investointeja, heikentävät kiinteistöjen laatua ja supistavat tarjolla olevien vuokrien tarjontaa. Tämä on päinvastoin kuin mitä tarvitsemme.
Portugalin on ajateltava myös Lissabonin ja Porton ulkopuolella. Pienemmät kaupungit ja maaseutualueet ansaitsevat todellisia asuntostrategioita, joissa kannustetaan rakentamaan, nykyaikaistamaan ja houkuttelemaan asukkaita. Digitaaliset välineet, palvelujen hajauttaminen ja paremmat liikenneyhteydet voivat avata nämä markkinat. Emme voi ratkaista kansallista asunto-ongelmaa keskittymällä vain kahteen kaupunkiin.
Lyhyesti sanottuna tarvitsemme ajattelutavan muutosta. Vähemmän ideologiaa, enemmän toimintaa. Vähemmän valvontaa, enemmän rakentamista. Vähemmän puhetta, enemmän toimituksia. Kiinteistöala on valmis olemaan osa ratkaisua, mutta se tarvitsee hallituksen, joka kuuntelee, tukee ja toimii johdonmukaisesti ja pragmaattisesti.
Älkäämme hukatko tätä hetkeä. Oikeilla päätöksillä Portugalista voi tulla maa, jossa asuminen ei ole vain unelma vaan todellisuutta perheille kaikilla tulotasoilla. Meillä on tietoa, kiinnostusta investointeihin ja ammattitaitoa. Nyt tarvitsemme rohkeutta ja aikomusta rakentaa enemmän ja kestävämmin, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme seuraavien sukupolvien hyväksi.