Jornal de Notíciasin (JN) paljastamien Infarmedin tietojen mukaan näiden lääkkeiden kustannukset ovat nousseet huimasti vuoden 2019 ja viime vuoden välillä. Vuonna 2024 nämä lääkkeet - apteekeissa ja korvausta vastaan annosteltuna - maksavat yli 417 miljoonaa euroa.

Osa näistä lääkkeistä on joutunut kiistojen kohteeksi, sillä niitä käytetään myös painonpudotukseen, mikä johti kysynnän kasvuun, jonka vuoksi diabeetikkopotilaat raportoivat useista varastojen loppumisesta apteekeissa.

Kysyttäessä SNS:n menojen kasvusta näihin lääkkeisiin ministeri sanoi, että on tärkeää ottaa uudelleen käyttöön "jotain, mikä on jäänyt viime vuosina taka-alalle", eli kliiniset ohjeet, joita hän piti viime vuosina "toissijaisina".

"Tapa varmistaa, että jokaisella ihmisellä on diabeteksen tai minkä tahansa muun alan (...) lääkitys, jota hän tarvitsee sairauteensa, on kliiniset ohjeet", hän sanoi ja totesi, että ne eivät ole sitovia: "Lääkärillä on vapaus määrätä, mutta ne ovat tarkastettavissa", hän sanoi.

Ministeri sanoi, että tällä tavoin voidaan varmistaa hoidon tasapuolisuus, "ei ainoastaan saatavuuden vaan myös laadun osalta".

"Vuosina 2012, 2013, 2014 ja jopa 2015 teimme kovasti töitä kliinisten ohjeiden parissa. Ja sitten ajan myötä niistä tuli, en sanoisi, että niitä ei ole, koska niitä on olemassa, mutta ne olivat toissijaisia", hän lisäsi.

Ministeri muistutti myös kansallisen kliinisten ohjeiden toimikunnan perustamisesta, joka kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita ja auttaa varmistamaan, että julkisia resursseja ei käytetä väärin.

"Kyse ei ole rajoituksista, vaan kunkin potilaan tarvitseman hoidon yksilöllistämisestä. Ja diabetes on yksi niistä viidestä sairaudesta, joita käsitellään näissä ensimmäisissä kliinisissä ohjeissa", hän sanoi.